Ikävä

“A bad day in London is still better than a good day anywhere else.”

Siitä on nyt 47 päivää kun mä lähdin Lontoosta ja mulla on ihan kauhea ikävä takaisin. Ikävä on toki ollut olemassa siitä hetkestä lähtien kun koneen pyörät nousivat Gatwickin kiitoradalta, mutta pari päivää sitten ikävän tunne nousi pintaan oikein kunnolla. Mulla tuli sellainen olo, että haluan jättää kaiken täällä Suomessa ja ostaa pelkän menolipun Lontooseen.

Mä luulen, että tää ikävä johtuu tästä kauheasta stressistä ja ahdistuksesta mitä oon kärsinyt tässä nyt päälle viikon. Muutto, epävarmuus opiskelupaikasta ja jatkuva papereiden täyttäminen on saanut mut kaipaamaan jonkinlaista pakokeinoa todellisuudesta ja Lontoo olisi juuri tätä. Jos olisin vähän spontaanimpi ihminen niin toteaisin tässä vaiheessa yolo ja ostaisin sen lentolipun, mutta kun mä en ole.

Ihan pelkkää ikävän itkemistä sängyssä tämä kulunut viikko ei oo onneksi ollut vaan nämä fiilikset on saanut mut myös miettimään mun tulevaisuutta. Samuel Johnson on sanonut: "-- when a man is tired of London, he is tired of life; for there is in London all that life can afford” ja mä allekirjoitan tämän täysin. Mä oon alkanut miettimään, että voinko mä oikeesti elää täällä jos mä jatkuvasti ikävöin jotain toista paikkaa. Enkä pelkästään ikävöi vaan rakastan. Lontoo on onneksi niin lähellä, että sinne pääsee helposti, mutta onko jatkuvassa matkustelussa mitään järkeä jos kotiin paluu saa aikaan suurin piirtein itkupotkuraivarit.

Mitä se tulevaisuuden miettiminen sitten on käytännössä tarkoittanut? Ensinäkin mua on alkanut houkuttelemaan joulun ja uudenvuoden vietto Lontoossa. Kuinka siistiä olisi kävellä ympäri jouluista Lontoota ja vaan fiilistellä sitä kaikkea, puhumattakaan skumpan juomisesta Piccadilly Circuksella vuoden vaihtuessa. Ihan ajatuksen tasollahan tää kaikki vielä on, mutta mä teen kyllä parhaani, että saisin tämän onnistumaan.

Vielä enemmän ajatuksen tasolla on haave Lontoossa opiskelusta. Mä oon miettinyt sitä varmaan yhdeksänneltä luokalta lähtien, mutta vielä mulla ei ole rohkeus riittänyt edes lähettää hakemusta. Joka kerta olen hakuajan päätyttyä sitä katunut, koska eihän hakeminen tai kouluun pääseminen vielä velvoita mihinkään, mä voisin ihan hyvin perua koko jutun jos en uskaltaisikaan lähteä.

Mä tuun varmasti kirjoittamaan vielä paljon Lontoopohdintaa, koska tää aihe (ja paikka) on niin lähellä mun sydäntä. Nyt on kuitenkin mun aika mennä nukkumaan, että jaksan herätä huomenna ajoissa pakkaamaan.

 

Jännittäviä uutisia ja sisustusta

Mä kirjotin muutama viikko sitten siitä, että tuun luultavasti muuttamaan yksiöön jos pääsen opiskelemaan, se tuntui musta mukavammalta ajatukselta kuin kämppiksen kanssa asuminen. Me oltiin kuitenkin kaverini kanssa mietitty myös sitä vaihtoehtoa, että muutettaisiin samaan asuntoon, koska se tulisi halvemmaksi meille molemmille. Mitään me ei kuitenkaan oltu päätetty, koska kumpikaan ei ollut vielä saanut tietoa kouluun pääsystä.

 

Asuntotarjontaa katsellessani törmäsin kuitenkin kivan näköiseen kaksioon, jonka vuokra oli harmikseni liikaa mulle yksin maksaa, mutta toisen kanssa jaettuna olisi todella edullinen. Mainitsin tästä kaverilleni ja juhannuksena me päätettiin, että yritettään saada tuo asunto meille. Rupesin jo silloin miettimään asunnon sisustamista ja olisin myös halunnut tulla tänne kertomaan ideoitani. Päätin kuitenkin malttaa mieleni, sillä eihän me oltu vielä edes saatu sitä kämppää.

 

Mä laitoin välittäjälle viestiä heti juhannuksen vietosta toivuttuani ja muutaman sähköpostin jälkeen sain sovittua näytön. Viime torstaina mä sitten ajelin äitin ja papan kanssa katsomaan tätä asuntoa ja jättämään hakemuksen. Välittäjä kertoi, että todella moni oli ollut kiinnostunut asunnosta, joten en pitänyt kauhean todennäköisenä sen saamista. Perjantaina mä kuitenkin heräsin siihen, että välittäjä soittaa ja kertoo hyvät uutiset, me saatiin se kämppä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kuukauden päästä mulla on edessä muutto Mikkeliin! Huomenna me mennään allekirjoittamaan vuokrasopimusta ja 15.7. alkaa sitten vuokrasuhde.

 

Kirjoitan lisää ajatuksia toiseen kaupunkiin muuttamisesta myöhemmin, koska nyt mä haluan kertoa vähän sisustuksesta. Me ollaan mun kaverini kanssa sovittu, että mä saan makkkari ja hän olkkarin ja kumpikin sisustaa oman tilansa miten haluaa. Sen lisäksi mä pyysin, että saisin sisustaa keittiön ja kaverillani ei ollut mitään sitä vastaan.



 

Tein taas kollaasin mun ideoista ja tältä se näyttää. Ajattelin pitää sisustuksen pohjan mustavalkoisena ja lisätä sinne joitakin värillisiä elementtejä. Väriä on tulossa itseasiassa aika paljon, mutta sävyt ovat murrettuja joten ne eivät nouse esille niin paljon. Haluan tuoda tilaan ylellisyyttä mustilla ja valkoisilla huonekaluilla ja kiiltävillä pinnoilla sekä maanläheisyyttä murretuilla väreillä ja esimerkiksi puisilla koreilla.

Suurin osa tavaroista mulla on jo valmiina, mutta osa niistä vaatii hieman tuunausta. Lamppu tarvitsee uuden varjostimen, yöpöytä uuden vetimen ja kampauspöytä mahdollisesti uuden päällisen. Näitten lisäksi jotain pientä pitää ostaa ja tässä alapuolella on kollaasi mun Ikean ostoslistasta.

MULIG Vaateteline, GURLI Tyynynpäällinen, BRANÄS Kori

 

Tälläiset on mun suunnitelmat sisustuksen suhteen tällähetkellä, mutta ne tulevat varmasti vielä muuttumaan. Tämä kaikki ideointi on tapahtunut kuvien ja nopea asuntoon vilkaisun perusteella eli on ihan mahdollista, että kaikkia mun suunnitelmia ei voi toteuttaa ainakaan miten olen ne alunperin ajatellut.

 

Nyt mä yritän jättää tämän sisustus haaveilun vähän vähemmälle ja keskittyä pakkaamiseen. Oon sen suhteen vielä aika alkutekijöissä, mutta onneksi tässä on vielä vähän aikaa. Tavaramäärä on vaan niin järkyttävän suuri täällä mun kämpässä, että ihan yhdessä illassa näitä ei pakata.

 



Maailman helpoin pasta

Mä tein tätä pastaa ensimmäisen kerran kun mulla oli kauhea nälkä ja kaapeista ei löytynyt melkein mitään. Sen jälkeen mä oon tehnyt tätä todella usein, niin hyvää ja helppoa tämä on. Helppouden lisäksi plussaa on myös se, että raaka-aineita on vain kolme joten yhden annoksen hinta ei todellakaan päätä huimaa.

Tarvitset:
Spagettia noin kourallinen
1 purkki tomaattikastiketta
1 paketti aurajuustoa
Mausteita esim. oreganoa maun mukaan

Mä en ole koskaan katsonut kuinka paljon tomaattikastiketta mä tähän laitan, ostan vain aina jonkun purkin ja laitan sen kokonaan. Tällä tavalla tehtynä kastiketta tulee aika paljon, mutta mun mielestä se on hyvä. Jos haluaa vähemmän kastiketta se kannattaa tehdä kastikemäärää vähentämällä eikä spagettia lisäämällä, koska spagettia pitäisi siinä tapauksessa laittaa todella paljon.


Ohje:
Keitä spagetti suolatussa vedessä. Kun spagetti on valmista siivilöi se ja laita takaisin kattilaan tomaattikastikkeen kanssa, lisää mausteita. Odota, että tomaattikastike on hieman lämmennyt ja lisää sitten aurajuusto. Juuston sulettua pasta on valmis. Tästä pastasta riittää 2-3 riippuen siitä kuinka nälkä on ja haluaako säästää ruokaa myös seuraavalle päivälle.

Pastellia Portobello Roadilla

Me käytiin toukokuun lopulla Lontoossa ja oltiin siellä yksitoista ihan mahtavaa päivää. Mä en aio kirjoittaa matkakertomusta tänne blogiin, mutta ajattelin kuitenkin jakaa joitakin mun suosikkijuttuja. Tässä ekassa osassa on mun lempparikuvia Portobello Roadilta ja sen ympäristöstä. Me mentiin Portobello Roadille markkinoiden takia, mutta nämä söpöt talot voitti markkinat ihan ehdottomasti!

 



Sisustuspohdintaa

Mä asun tällä hetkellä kaksiossa jonka makuuhuone ja olohuone on sisustettu täysin eri tyyleillä. Makkarissa on valkoista, vaaleanpunaista, kukkia ja pitsiä, aika söpöä ja tyttömäistä siis. Olohuoneessa taas on musta pöytä ja hylly, puisista lavoista rakennettu sohva ja hallitsevina väreinä tumma pinkki, violetti ja limenvihreä. Jos mun tuleva kämppä on yksiö niin mun täytyy keksiä jokin keino yhdistää nää kaksi tyyliä, koska aion pärjätä näillä olemassa olevilla huonekaluilla ja tekstiileillä.



lamppu, Anttila / pöytä, Ikea / seinähylly, Ikea / kori, Ikea  / yöpöytä, Ikea / arkku, Anttila / a-hylly, Anttila / hylly, Ikea 

 

 

Tämmöisistä palasista mun pitäisi saada kasattua kiva sisustus yksiöön. Nuo valkoiset huonekalut eivät ole ihan täysin samanlaiset kuin mitkä mulla on, mutta yritin etsiä mahdollisimman samannäköiset Anttilan ja Ikean valikoimista. Kollaasin mattokin on erivärinen kuin mulla, mutta en löytänyt kuvaa aniliininpunaisesta versiosta joten tuo saa kelvata.

Haluaisin rakentaa sisustuksen pohjan mustasta, valkoisesta ja puusta. Noiden yllä olevien huonekalujen lisäksi tilaan tulee tietenkin sohva ja sänky, jotka molemmat haluan valkoisina. Sängyn kohdalla tää on helppoa, koska mulla on tälläkin hetkellä valkoinen päiväpeitto mun sängyssä, mutta sohvaa mun pitää miettiä. Sukulaisten tarjoamat sohvat on aivan väärän värisiä, mutta ajattelin jonkun niistä kuitenkin ottaa ja hankkia siihen kivan valkoisen päällisen.

Mun lavoista rakennettu sohva ei pääse uuteen asuntoon, mutta musta olisi kiva kuitenkin käyttää niitä jotenkin sisustuksessa. Niillä saisi kivasti tuotua vähän särmää mun muuten aika Ikea painotteisiin huonekaluihin. Vasemman yläkulman sohvapöytä houkuttelee mua ihan kauheasti, haaveilin semmoisesta jo tähän nykyiseen asuntoon, mutta en sitä kuitenkaan toteuttanut. Myös jonkunlainen tilanjakaja tai sängynpääty voisi olla kiva, ehkä jollain kivalla tekstillä koristeltuna. Nää kuvat ja muita mun mielestä kivoja ideoita lavoilla sisustamiseen löytyy mun We Heart It -kokoelmasta Pallet.

Viimeisen silauksen sisustukselle antaa tekstiilit ja taulut. Verhot mä aion pitää yksinkertaisen valkoisina vaikka noilla mun limenvihreillä ja violeteilla verhoilla saisikin kivasti väriä tilaan. En kuitenkaan halua värien olevan hallitsevia vaan sulautuvan muuten neutraaliin sisustukseen kivasti. Väriä tulee esimerkiksi mun punertavan sävyisestä matosta, muutamasta violettiin taittuvasta sohvatyynystä ja Vincent Van Goghin auringonkukka taulusta. Myös mun kirjat ja valokuvakollaasi on omanlaisensa väripilkku.

Tälläisiä suunnitelmia mulla siis uuden kämpän varalle. Voisi jo ne pääsykoetulokset tulla, että pääsisi järjestelemään muuttoa ja sisustamaan uutta kotia.

Jalat maassa ja pää pilvissä

Mun on pakko tunnustaa, että oon ihan kauhea haaveilija. Varsinkin sellaisina hetkinä kun mulla ei ole mitään tekemistä, mieli lähtee helposti vaeltelemaan. Mä saatan istua tunteja miettien mun tulevaisuutta ja etsien netistä tietoa ja inspiraatiota. Vahvimmin tämä tulee esiin silloin, kun mä en vielä tiedä mitä on tulossa ja odotan jonkinlaista päätöstä.

Hyvänä esimerkkinä tästä on nämä viimepäivät kun olen stressannut pääsykoetuloksia. Sen lisäksi, että olen lukenut muiden odottajien keskusteluja, olen myös käynyt mielessäni erinäisiä hetkiä mun tulevaisuudesta. Oon esimerkiksi miettinyt, että miten kerron ihmisille kouluun pääsystä ja miltä musta itsestäni tuntuu kun luen sen uutisen Opintopolusta.

Näkymä pilvien päältä, auringonlaskun aikaan. Matkalla Lontoosta takaisin Suomeen.

Mulla on ehkä hieman epärealistinen kuva siitä, millaista mun opiskelijaelämä tulee olemaan, mutta mun mielestä se on okei. Tässä vaiheessa on vielä ihan sallitua haaveilla kaikesta mahtavasta ja luulla, että opiskelu on aina helppoa ja hauskaa. Mun päässäni tulevat opiskelukaverit ovat esimerkiksi ihan huipputyyppejä ja meistä tulee hyviä kavereita. Ja kun mä asun Mikkelissä niin mä en ole yksinäinen, mä oon onnellinen.

Opiskelujen myötä tulee eteen tietenkin muutto ja uusi kämppä ja oon siitä ihan älyttömän innoissani. Oon muuttanut elämäni aikana kahdeksan kertaa (jos laskin oikein) ja mulle muutto on aina jollain tapaa uuden alku. Vaikka olenkin jo kokenut muuttaja tää kerta on mulle ihan erilainen kuin aikaisemmat. Mä muutan ensimmäistä kertaa kauas tästä kaupungista, jossa olen koko elämäni asunut.

Tällä kertaa mä aion myös hankkiutua eroon kaikesta turhasta roinasta, jota on tässä kahdenkymmenen vuoden aikana kertynyt ihan mukavasti. Se ei oo mulle mitenkää helppoa, koska oon tälläinen hamsteri, mutta mun mielikuvissa mun opiskelijakämppä on siisti ja nätisti sisustettu joten mulla ei ole vaihtoehtoja. Sisustuspostauksia siis luvassa, sen voin luvata!

Viimeinen ilta Lontoossa, parhaassa mahdollisessa paikassa.

Koska oon asunut jo vajaan vuoden yksin niin tiedän, että raha ei kasva puissa ja aina ei saa kaikkea mitä haluaa. Tiedän, että joskus täytyy syödä pelkkää makaronia, koska rahat ei riitä ja välillä on tehtävä kompromisseja. Mulla on myös vielä lukioajoilta muistissa se kuinka stressaavaa koulu voi olla enkä todellakaan kuvittele AMK:n olevan helppoa. En kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että miettisin näitä "huonoja" asioita. Tiedän kyllä, että ne kuuluvat elämään, mutta käytän aikani mielummin miettien kivoja juttuja ja olemalla positiivinen.

JÄNNITTÄÄ!

Moikka!

Haen nyt toista kertaa opiskelemaan ammattikorkeaan/yliopistoon joten luulisi tämän olevan jo tuttu juttu, mutta ei. Tämä kerta on monella tapaa erilainen kuin viimeksi ja siksi myös fiilikset on ihan erilaiset. Mua jännittää tällä kertaa kymmenen kertaa enemmän kuin viimeksi ja tämä jännitys on tehdä mut hulluksi! Viime vuonna mä olin varma, etten päässe opiskelemaan joten pystyin ihan rennosti odottelemaan tuloksia, mutta tänä vuonna kaikki on tosi epävarmaa.

Mä hain opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakouluun yhteisöpedagogiksi ja pääsykokeissa tajusin kuinka paljon oikeasti haluaisin opiskella juuri sitä alaa. Aikaisemmin tää oli siis ollut mulle vain ns. varavaihtoehto jota voisi olla ihan kiva opiskella. Tuutorit ja heidän kertomat jutut saivat mut kuitenkin vakuuttuneiksi siitä, että tänne on pakko päästä. Koska tuo tuntui niin omalta jutulta niin mua harmittaa ihan älyttömästi jos en pääse sinne.

Vaikka haluankin kovasti päästä opiskelemaan yhteisöpedagogiksi, sen tulokset eivät jännitä niin paljoa, koska mun mahdollisuudet päästä sinne on aika pienet. Mun viimeiseen vaihtoehtoon eli liiketalouteen sen sijaan mulla on mahdollisuuksia ja siksi stressaan tuloksia ihan älyttömästi. Koska oon niin kauhea ylianalysoimaan asioita, niin tein vähän laskelmia näistä mun mahdollisuuksista. En siksi, että se vähentäisi stressiä vaan siksi, että saisin tekemistä.

Ennen hakua laskin, että saan lähtöpisteitä huimat 41. Kävin myös katsomassa millaisia pisteitä on aikaisempina vuosina vaadittu sisäänpääsyyn (2014: 56,17 / 2013: 57,17) ja rupesin laskemaan kuinka paljon tarvitsisin kokeesta pisteitä jotta pääsisin sisään (20, niin sisäänpääsy olisi varma). Kokeen jälkeen laskin kuinka paljon saisin siitä pisteitä jos kaikki vastaukseni olisivat oikein (3+13,5=16,5) ja tajusin, että nyt menee tiukille. Jos ajattelee positiivisesti saan pääsykokeesta 57,5 pistettä plus haastattelu eli viime vuoden rajoilla pääsisin sisään. Rajat kuitenkin muuttuvat ja voi olla, että vastasin johonkin väärin eli varmaa ei voi sanoa.

Tämmöistä mun päässäni on siis viime aikoina pyörinyt. Selaan epätoivoisesti kaikkia mahdollisia keskusteluja, Mamkin sivuja yms. jos jossain vain annettaisiin vinkkiä, että tuloksia on tulossa ennen 3.7. En oo pystynyt kunnolla keskittymään mihinkään muuhun, mutta nyt on pakko yrittää. Kotitöitä on kertynyt ihan kauheasti, vuorokausirytmi on mennyt ihan sekaisin (kello on nyt 1:28..) ja muutenkin tuntuu etten saa päivisin mitään aikaiseksi. Blogiakin lupaan yrittää päivittää hieman aktiivisemmin, koska ideoita kyllä löytyy!

Nyt mä katon vielä yhden jakson tyhjätaskuja, ehkä vähän salkkareita ja syödäkin voisi... Eli siis toivon, että menisin kohta nukkumaan, mutta tuskin menen.
<a href="http://www.bloglovin.com/blog/11952459/?claim=5w55xnzav83">Follow my blog with Bloglovin</a>